Mikä yhdistää Pavarottin, Andrea Bocellin ja Andrea Pirlon?
Kun kisat etenevät, ne ja pelit vain paranevat. MM-lopputurnauksen alkulohkojen viimeisillä kierroksilla riittää jännitystä, kun taistellaan lohkojen viimeisistä jatkopaikoista. D-lohkon piti olla kuolemanlohko, kun Englanti, Italia ja Uruguay päätyivät samaan ryhmään. Aivan yllättäen Costa Rica onkin se, joka ensimmäisenä varmisti jatkopaikan.
Toisesta paikasta kamppailevat tänään keskenään Italia ja Uruguay. Tällä kertaa Italialle riittää paremman maalieron ansiosta tasapeli. Ja Englanti, sehän pelaa enää kunniansa rippeistä Costa Ricaa vastaan.
Avauskappaleen kysymyksen yhteinen tekijä on tietenkin kolmannentoista pelipäivän kisabiisi - Guido Maria Ferillin vuonna 1976 säveltämä "Un amore così grande". Tämän erittäin suositun italialaisen laulun on Italian jalkapalloliitto FIGC valinnut viralliseksi MM-kisalaulukseen.
Muun muassa Pavarotti ja Bocelli ovat tämän suuresta rakkaudesta kertovan laulun levyttäneet aiemmin. Virallisen kisakappaleen sovitus on kuitenkin (onneksi?) kovin erilainen verrattuna edellämainittujen klassisten laulajien esityksiin. Maajoukkueen virallisen MM-kisabiisin esittää salentolainen Giuliano Sangiorgin johtama Negramaro-bändi.
Niin, se Pirlo - tuon virallisen Un amore così grande -videon loppukliimaksina Andrea Pirlo upottaa jälleen kerran tavaramerkkivaparinsa verkon perukoille. Kaunista, niin kaunista.
Laitetaanpa mukaan myös linkki Andrea Bocellin versioon samasta biisistä.
Juttusarjan pari edellistä kisabiisiä:
12. kisapäivä: Meksiko - Mexicanos al grito de fútbol
11. kisapäivä: USA - Don't Tread
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti