Vanha vuosi pakettiin

Eilen lähti perinteen mukaisesti pihalle joulukuusi. Ei kuitenkaan vielä Mixun, vaan oma. Samalla siirryttiin oikeasti uuteen vuoteen.

Kun kotimaan futiksessa on vielä kovasti epäselvää (ainakin huomiseen asti), kuka pelaa milläkin sarjatasolla, millä rahalla, ja kenen väreissä, käännetään katse vielä hetkeksi peruutuspeliin. Sieltä kurkkivat olan yli vielä vuoden 2014 tapahtumat. Kootaan tähän siis katsaus Maalipotkun merkittävimpiin huomioihin ja blogipostauksiin päättyneeltä vuodelta.

Huippuhetket

Ehdoton ykköstapaus vuonna 2014 oli keskisuomalaisen jalkapallon ja jalkapallokulttuurin tueksi pystytetyn kannattajayhdistyksen, Keski-Suomen Jalkapalloilun Tuki ry:n (KSJPT) nousu parrasvaloihin. Yllätyksenä, ja vielä tässä vaiheessa pyytämättä tulleet hallituspaikat JJK Keski-Suomi Oy:ssä. Matka Päätykatsomosta vastuunkantoon oli merkittävä ja huomattavasti lyhyempi kuin kukaan koskaan saattoi arvata.

Harjun Pojista kasvoi KSJPT

Yhdistyksen sauma olla virittämässä koko maakunnan futiksen ja lajikulttuurin soundia entistä vahvemmaksi asettaa yhdistyksen harteille myös raskaan vastuun. Koko futisyhteisön eteenpäin viennissä nuppia käännetään kohti kaakkoa nöyrästi, mutta määrätietoisesti.

Pelaajat

Paikallisten jalkapalloilijoiden taipaleen seuraaminen läheltä on suuri etuoikeus. Kuluneen vuoden aikana on ollut mahdollista nähdä ja jututtaa uransa eri vaiheissa olevia pelaajia. Yksi (Eero Markkanen) on komeetan lailla edennyt Veikkausliigasta Allsvenskanin kautta jopa maailman tällä hetkellä suurimpaan seuraan. Eeron unelmasiirto vahvisti myös kasvattajaseura JJK:n taloudellista asemaa.

Aleksis Lehtonen puolestaan on vasta lupaavan uran alussa. Nyt U18-maajoukkueen kantaviin voimiin kuuluva nuorukainen voi edetä pitkälle, jo 16-vuotiaana mies teki suuren vaikutuksen debyyttikaudellaan JJK:n riveissä Ykkösessä. Maalipotkun elokuisessa haastattelussa hän osoitti olevansa varsin tervepäinen kaveri, jonka tavoitteet ovat korkealla.

"Aksu" matkalla kohti maalia

Itä- ja Keski-Suomen Kolmosen maalikuninkuuden kahdesti peräkkäin vienyt Peetu Lintinen puolestaan on pistänyt asiat toisenlaiseen tärkeysjärjestykseen. Hän satsaa tällä hetkellä enemmän opintoihin ja työelämään, mutta Vaajakosken maalitykki pelaa ilokseen FC Vaajakosken Kakkoseen nousseessa joukkueessa.

Keskisuomalaisten futaajien matka sinne, minne uransa juuri päättänyt Mika Nurmela reissuillaan ehti, on vielä pitkä. Nuren kotimaiseen jalkapalloon jättämä aukko niin pelikentillä kuin lehdistötilaisuuksissakin on todella suuri. Nurmelan uran päätösottelu Jyväskylän Harjulla Ykkösen päätöskierroksella oli futiskulttuuria kerrakseen. Ja pelin jälkeinen pressi yksi hauskimmista koskaan.

"Nure" viimeistä kertaa futisammattilaisena

Hattua päästä kaikille neljälle hienolle futaajalle!

Vuoden parhaat pelireissut

Vuoden 2014 pelimatkojen kärkeen nousi ehdottomasti 30 asteen heinäkuun helteessä täpötäydessä pikkubussissa tehty todella hikinen matka Stadiin, jossa JJK kukisti sittemmin dramaattisesti Veikkausliigaan nousseen HIFK:n. JJK käynnisti kauden toisella vierasvoitollaan pienimuotoisen vierasvoittoputken,  ja tuo oli samalla IFK:n ensimmäinen kotitappio. Eikä se ollut suinkaan pelkkä tilastotappio. Tämän hikisen matkan ja hienon matsin aiheuttama kiima jätti varjoonsa samana iltana myyrmäkeläisessä baarissa nähdyn MM-finaalinkin, joka tuntui enää pelkiltä rääppiäisiltä.

Varsinainen tapaus oli myös Huuhkajien EM-taipaleen avaus Färsaarilla. Tórshavniin ja ylipäätään saarille reissua ei perhelomailijan ohjelmaan olisi saanut sovitettua, mutta onneksi muutama sata intomieltä rohkaistui nousemaan paikallisen lentoyhtiön siiville ja reissuun. Ikimuistoisesta reissusta blogiin syntyi peräti trilogian mittainen raportti tunnelmista ennen peliä ja itse pelistä. Hieno seikkailu.

Färsaarilla stadionit on rakennettu avariksi

Eikä mikään toki himmennä aitoa iloa, eli vahingoniloa. Syyskuun lopulla JJK:n kauden viimeinen vierasmatka Vantaalle, sen mainiolle, mutta tyhjälle stadionille, jossa Antto Hilska varsinaisen peliajan viime hetkillä torpedoi PK-35:n haaveet noususta Veikkausliigaan. Se ryöstö tuntui makealta.

Ja, kyllä vaan, Budapest tuli myös käytyä Huuhkajien kintereillä. Ei tästä kovin viihtyisästä, mutta tuloksettomasta reissusta kuitenkaan sen enempää.

Kaappijutut

Vuoden mittaan käytiin monta vilkasta keskustelua niin mediassa, edus- kuin seurakunnissa ja erilaisissa yleisönosastoissa tasa-arvosta ja oikeudesta olla oma itsensä kaikessa.

Tähän soppaan tuli oma lusikka pistetyksi tammikuussa Mitä välii!?! -pohdiskelun muodossa, kun "der Hammer" (Thomas Hitzlsperger) oli tullut kaapistaan.

Vastaavasti kaappiin päätyi oma henkilökohtainen panos valokuvataiteen saralla, kun Jyväskylän sähkökaappeja somistettiin - eli peiteltiin graffiteja hetkeksi kuvin. Harjun stadionin valopylväät loistavat vielä tälläkin hetkellä Kaapissa.

"Valokuvataidetta"

Edesmenneet

Uudenvuodenpäivänä 2014 käynnistettiin vuosi Joulupukin tuomalla ja Atik Ismailin komeasti koostamalla Mestaruussarjan Maestrot -teoksella. Lapsuuden sankarit - Atikin maestrot toi muistoja ajalta, jolloin ei pelattu liigaa, vaan ihan rehellisesti mestaruussarjaa. Moni teoksen maestroista on jo ehtinyt jalkapallokuvioista poistua.

Tammikuu oli raskasta aikaa, silloin poistui muille viheriöille Eusebio, Musta helmi eli Musta pantteri. Samoin lähti autuaammille maille ystävä, jonka kanssa tehtyä viimeistä pelireissua tuli muisteltua.

Tässäpä tusinan jutun mittainen läpileikkaus Maalipotkun vuodesta 2014. Loppuvuoden monista eri syistä johtunut hiljaiselo vaihtunee toivon mukaan uuteen positiiviseen pöhinään, kun Vehkalammen kuplahalli pian nousee kohti korkeuksia ja uusi pelikausi lähestyy.

Bonus

Heitetään tähän bonuksena vielä juttu Vehkalammen kuplan rakennustöiden alkuvaiheista lokakuun lopulta, kun ensimmäiset lapionpistot oli lyöty maahan. Jyväskylän jalkapallon olosuhteiden kehitys jatkuu.

Nyt on vihdoin vuosi 2015 ja pelit voivat vähitellen taas alkaa.