Hengen voitto materiasta

Palataanpa vielä menneeseen, viime sunnuntain äitienpäivään. Kaunis sää, uinuva savolainen pikkukaupunki, mutta jotain oli kytemässä pinnan alla.

Kyllä vaan, jalkapallokulttuuria näkyi katukuvassa, vaikkei ihmisiä pahemmin kuuluisaa Mikkelin toria ympäröivien terassien ulkopuolella liikkunut. Kaupungin kaduilla ja torilla liehuivat liput. Ne kertoivat siitä, että paikallinen jalkapallojoukkue pelaa oman ottelunsa.

Paikkakunnan seura näkyy katukuvassa

Siniset pelaa tänään

Auringonpaiste houkutteli Urskiin, eli Mikkelin Urheilupuistoon, reilut 1200 katsojaa, joista valtaosa valitsi istumapaikakseen aurinkokatsomon. Siellä sitten istuttiin hartaina, pitkiä jalkapalloperinteitä kunnioittaen kädet ristissä ja hiljaa.

Pientä säröä raukeaan mikkeliläiseen sunnuntaitunnelmaan löi vierasjoukkue JJK:n kannattajaryhmä Harjun Pojat läpi ottelun raikuneine kannustuslauluineen ja chäntteineen. Eihän täällä tällaiseen ole totuttu.

Harjun Poikien liput liehuivat

Kuin kirkossa istuneen kotiyleisön joukosta löytyi kuitenkin yksi sitkeä sissi, joka silloin tällöin innostui yksin huutokilpaan vieraskannattajien kanssa. "Mikkeli, empee!" -huuto kajahti toistuvasti ottelun aikana, samoin muutama terävä kuittaus vieraiden lauluihin sopivissa väleissä. Hatunnosto tälle käheä-ääniselle vihreäpusakkaiselle miehelle!

Ottelun ennakkoasetelman piti olla selvä: kotijoukkue MP puolustaa ja taistelee edes pisteestä, kun JJK:n piti materiaaliltaan ja peliltään olla kaikin tavoin selvästi edellä ja ylivoimainen ennakkosuosikki. Toisin kuitenkin kävi.

JJK:n selvästi nimekkäämpi joukkue alkulämmöillä

Vaikka sään puolesta olosuhteet olivat mitä parhaimmat, ei kentän kunto ollut läheskään samalla tasolla. Järkyttävän epätasainen ja kuiva ruoho(?)kenttä esti kunnollisen jalkapallon pelaamisen ja sotki peliä koko puolituntisen ajan.

Kuoppaisella kentällä ei pallo pysynyt Mikko Mannisenkaan mukana

Avausjakson nuotit olivat selvät, JJK hallitsi peliä, muttei pystynyt Mikko Mannisen avausminuuttien maalikehikon kolistelua lähemmäs maalintekoa. Selkeitä maalipaikkojakaan ei saatu aikaan. Kotijoukkue MP puolestaan pystyi käynnistämään JJK:n painostusjaksojen välillä nopeita vastahyökkäyksiä, joiden kanssa vieraiden puolustus oli usein vaikeuksissa.

JJK:n Antto Tapaninen muita ylempänä

Pallon pysähtyessä tai pomppiessa yllättävästi syöttöjen vastaanotto näytti ajoin ylivoimaiselta. Pelin lukeminen kangerteli. Näin syntyneistä harppuunahyökkäyksistä iskikin MP muutaman kerran. Janne Korhosen ilmiömäiset torjunnat estivät pari maalia, mutta puolen tunnin kohdalla syntyneelle ottelun ainoalle maalille ei Korhonenkaan voinut mitään. Tommi Lankinen pudotti pallon kuudentoista rajalla Jasse Tuomiselle, joka laukoi tarkasti alanurkkaan.

Toisella jaksolla pelin tempo putosi reilusti. JJK luopui laitojen kautta pelaamisesta, ja kun MP löi keskikaistan tukkoon, ei vieraille syntynyt senkään vertaa paikkoja kuin avausjaksolla. Kotijoukkue puolestaan pääsi jälleen muutaman kerran teräviin vastaiskuihin, joista verkko olisi hyvinkin voinut soida. Janne Korhosen venyminen maalillaan sekä hätäily laukaisupaikoissa kuitenkin pitivät maaliluvut yhdessä loppuun asti.

JJK puski keskeltä, Anton Popovitsh selvittää jälleen

JJK:n puolustuslinjassa Teemu Vaarakallio joutui ahtaalle

Maalintekijä Jasse Tuominen laukoo avopaikasta taivaan tuuliin

Molempien joukkueiden päävalmentajat, MP:n Ilkka Mäkelä ja JJK:n Juha Pasoja olivat tyytymättömiä pelin tasoon. Varmasti selkein tasoon vaikuttanut tekijä oli todella surkeassa kunnossa ollut pelialusta, kynnöspellon veroisella kentällä ei järkevään pelinrakenteluun ja syöttöpeliin pysty. Sivusta katsottuna edes kentän kastelu olisi auttanut hieman, mutta ehkä tämä olikin kotijoukkueen kannalta parempi näin. Taistelutahtoinen kotijoukkue pystyi kukistamaan ennalta vahvemman vieraansa myös kenttää hyödyntäen.

Pelitoverit kantavat Matti Lähitien kentän sivuun lopun takaa-ajossa

Pasoja otti tappiosta ison osan omille niskoilleen toteamalla muuttaneensa joukkueensa peliä toisella jaksolla sellaisen jalkapallon suuntaan, jota se ei edes kunnolla osaa. Toisen jakson takaa-ajo oli pään seinään takomista, tukitun keskialueen kautta yrittämistä. Taistelun puutteesta ei voi joukkuetta syyttää, mutta pelisuunnitelman köyhyydestä kylläkin. Yksi Ykkösen ennakkosuosikeista oli kahden kierroksen jälkeen vielä voitoitta. MP puolestaan korjasi ottelusta arvokkaat kolme pistettä, ennakoitua enemmän.


Plussat ja miinukset

Ottelun plussat:
+ näkyvyys kaupungilla ja yleisömäärä
+ MP:n tiivis puolustus
+ Janne Korhosen upeat torjunnat pitivät JJK:n mukana pelissä
+ Antti Kuismalan äänekäs pelinohjaus MP-maalilta
+ vihreätakkinen MP-fani löi kampoihin Harjun Pojille

Taistelu on tauonnut, aurinkokatsomokin taputtaa

miinukset:
- kentän surkea kunto
- JJK:n pelisuunnitelman köyhyys toisella jaksolla
- hiljainen kotikatsomo, vain maalia ja loppuvihellystä juhlittiin, muuten oltiin kuin kirkossa