Sivut

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Kahdeksan vuoden jälkeen taas Ykkösen ykkösenä

Kyllä vaan, siitä on melkein kahdeksan vuotta kulunut, kun JJK viimeksi killui Ykkösen kärkipaikalla. Tuolloin, aivan kauden 2008 lopussa se kiipesi ykköspaikalle ja piti sen loppuun asti. Seurauksena nousu Veikkausliigaan ja sen jälkeinen vuoristorata mitaleineen, europeleineen ja putoamisineen takaisin Ykköseen.

Nyt näiden vuosien jälkeen on väännetty jälleen kolmatta kautta Ykköstä, käytännössä kuluvan kauden puoliväliin, ja JJK kiipesi jälleen Ykkösen ykköseksi. Kolmetoista kierrosta takana, neljätoista edessä, ja ääneen lausuttuna tavoitteena uusi nousu Veikkausliigaan. Kärkipaikka haarukassa, mutta erittäin tiiviissä tuntumassa seuraa monta muutakin joukkuetta.
Saku Leppäsen hymy herkässä - maali ja kärkipaikka
Sunnuntai-iltapäivä Kauniaisissa tarjosi auringonpaistetta, mutta myös ravakan sadekuuron. Kotijoukkue Grankulla IFK on useimmille yllätyksenä aloittanut sarjan vahvasti, vaikka sarjanousijaa ennakoissa pidettiin Ykkösen heikoimpiin lukeutuvana. Kauniaisten Keskuskentältä ei ennen JJK:ta ollut yksikään vierailija täyttä pistepottia hakenut. Vain Ykkösen hännille ankkuroituneet FC Jazz ja KTP olivat venyneet tasapeleihin, mutta kärkijoukkueet KPV, TPS, AC Oulu ja Haka lähteneet tyhjin käsin kotimatkalle.
Grani oli tappioton kotona - JJK kolmen voiton putkessa
Raukea, seesteinen sunnuntai-iltapäivän tunnelma otti vastaan matkalaiset vauraassa Kauniaisissa. Leppoisa fiilis katsomossa olisi ollut omiaan vaikkapa sunnuntaisen krapulapäivän viettelyyn, sillä tuntui kuin olisi sattunut minkä tahansa suomalaisen pikkupaikkakunnan rauhalliseen kesätapahtumaan ja sen yhteyteen järjestettyyn iltapäivämatineaan. Sunnuntain rauha oli rikkumaton.

Ilmapiiri oli aivan kuin olisi ollut esimerkiksi kylien välisessä pesäpallo-ottelussa vaikkapa Juvalla, maatalousnäyttelyssä Sonkajärvellä tai perinnerunojen lausuntaesityksessä Keminmaalla. Mikään ei juuri häirinnyt pysähtynyttä lepopäivän tunnelmaa.

Makkara tirisi grillissä (varsin laadukasta wotkinsia, muuten!), kyytipojaksi oli tarjolla trip-mehua, ja neito kauppasi ujosti arpoja (kahvinkeitintä ja risteilylahjakorttia tyrkyllä palkinnoiksi).
Kotijoukkueen äänekkäimmät kannattajat olivat omassa nurkassaan
Kourallinen paikallisia ultria oli sijoitettu pääkatsomon vastakkaiselle puolelle häiritsemästä herrasväen harrasta tunnelmaa. Harjun Poikien parikymmenpäinen ryhmä asettui kuitenkin pääkatsomon laitaan kannustamaan vieraita ja virittämään omia laulujaan, tavanomaista ujommin tosin. Eivät tohtineet säikytellä paikallisia. Ryhmän takana muutama paikallinen teinijonne hajanaisesti vastaili kannustukseen, mutta heidänkin äänensä hiipui ottelun mittaan.

Yllättäen ottelun noin 300 katsojasta varmaankin lähes kolmannes näytti olevan vieraiden kannattajia. JJK-huiveja näkyi kaikkialla pääkatsomossa, ja tutut kasvot nyökkäilivät tervehdykseksi katsomoon kiivetessä.

Sitten tuli Saku

Lämmin, 23-asteinen keli taivaanrannan tummine pilvineen lienee ollut raskas pelata. Varsin verkkainen oli ottelun tempo alusta lähtien. Itse asiassa tämä oli pitkästä aikaa laiskavauhtisin näkemäni peli. Keskuskenttä tiedetään pieneksi ja ahtaaksi, joten huolimatta pelin hitaasta temposta syntyi tilanteita molempiin päihin. Kotijoukkue Grani loi alussa kenties vaarallisimmat niistä, mutta Ville Viljala oli JJK-maalilla hereillä ja nappasi pari mainiota torjuntaa.
GrIFK:n miehet maalilla, mutta Ville Viljala ylimpänä
Jakson puolivälin jälkeen GrIFK:n Faton Seferi meni maihin hyökkäyspään rangaistusalueella. Kotijoukkue ja -yleisö vaativat rangaistuspotkua, ja kieltämättä, kyllähän katsomoon näytti siltä, ettei pilkkutuomio mikään huutava vääryys olisi ollut. Päätuomari Tommi Grönman kuitenkin viittoi peliä jatkumaan. Grani loi jatkossakin tasaisin välein hyviä tilanteita kulmapotkuista sekä Elja Heiskasen pitkistä sivurajaheitoista, JJK selvitti ne jotenkuten.
Nyt putsaa pallon väljemmille vesille Joona Itkonen
Mutta sitten tuli Saku. Tasaisen avausjakson viime minuuteilla iski Saku Leppänen, kuten oli iskenyt myös joukkueiden kauden ensimmäisessä kohtaamisessa. Pisti läheltä pallon verkkoon ja Grani oli ensimmäistä kertaa kauden aikana tappioasemassa kotonaan. Toni Tahvanaisen pystyjuoksu ja syöttö päätyrajalta maalille riitti repimään puolustuksen rikki, ja Leppäsellä oli helppo työ tehdä kauden viides maalinsa.

Toiselle jaksolle JJK pääsi siis johtoasemassa, eikä se antanut Granin lähennellä Viljalan maalia enää yhtä ahkerasti. Päinvastoin, se pelasi varmasti puolustuksen kautta ja iski nopeilla suunnanvaihdoilla pallonriistojen jälkeen. Näin tilanteita alkoi syntyä solkenaan IFK:n maalilla, ja maalia vartioinut Johannes Ström sai tehdä täyden päivätyön. Hyvän tekikin, sillä mies otti useita gamesavereita, ja piti numerot tasaisina loppuun asti.
Ei uppoa millään - Johannes Ström torjuu Toni Tahvanaisen läpiajon
Toista jaksoa lähes suvereenisti hallinnut JJK tuhlaili maalintekopaikkojaan, milloin tärisi poikkipuu (Antto Tapanisen laukaus), milloin lauottiin päin maalivahtia ja milloin saatiin palloon huono osuma hyvästä paikasta. Loput torjui sitten Ström. Eniten avopaikkoja hukkasi kärjessä pelannut Tahvanainen, joka ei onnistunut sitten millään.
Antto Tapanisen (12) laukaus ei uppoa tälläkään kertaa
Olipa muutama paikkansa toki Granillakin, kulmapotkut ja etenkin Heiskasen pitkät heitot olivat vaikeita puolustaa, mutta sitkeällä taistelulla, osin onnellakin, JJK putsasi pallot selvemmille vesille.
Elja Heiskasen pitkistä heitoista syntyi vaarallisia tilanteita
Loppua kohti Grani selvästi väsyi ja JJK löysi toistuvasti tilaa sen linjojen välistä ja pystyi pelaamaan myös puolustuslinjan taakse. Kuitenkaan maalinteossa onnistumatta. Granin viimeinen tasoitusmahdollisuus tuli viitisen minuuttia ennen loppua, kun se pelasi nopean vapaapotkun rangaistusalueen kulmalle, josta keskitys kuitenkin lipui takatolpan ohi. Tuossa tilanteessa JJK vasta oli asettelemassa muuriaan, eikä ollut hereillä. Viljalan ei kuitenkaan tarvinnut maalillaan puuttua peliin.
Granin puolustuksen keskeltä löytyi aukkoja
Viime minuuteilla väsymyksen myötä kotijoukkue joutui ottamaan pari keltaista korttia myöhästyneestä taklauksesta, sekä suunsoitosta, kun JJK jo varmisteli maalin voittoaan. Vahvan pelin pelanneet joukkueen kapteeni Tommi Kari ja Mikko Manninen pitivät palloa ja siirsivät sitä lyhyin syötöin toisilleen kulmalipulla. Heidän lisäkseen esiin kannattaa nostaa nollapelin pelannut Viljala, puolustuksen keskustan kenraali Antto Tapaninen sekä tietenkin maalintekijä ja kauden tähänastinen maalitykki Saku Leppänen. Kotijoukkueen ehdoton ykkönen oli hienon pelin pelannut Johannes Ström, jonka torjuntoja ilman taululle olisi nostettu rumat lukemat.
Keskikentän pohjalta löytyy JJK:n paras maalintekijä - Saku Leppänen
JJK nousi siis voitollaan Ykkösen kärkeen, ja oli aika suunnata hyvissä ajoin kohti sunnuntain katsotuinta futismatsia, EM-turnauksen finaalia. Kaikenkaikkiaan tästä kehkeytyi perin leppoisa sunnuntainen kesäretki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti