Mitä yhteistä on Walesilla ja Islannilla? Joku aika sitten olisi voinut ykskantaan todeta, että molemmissa on lampaita enemmän kuin ihmisiä. Huippujalkapallo ei ehkä olisi silloin ensimmäisenä tullut mieleen. Nyt ovat asiat toisin. Ja niinpä vaan se yllätti tavan tallaajan samoin kuin asiantuntijapiiritkin.
Molemmat maat ovat niittäneet kiitosta ja mainetta Euro2016-nimellä kulkevassa jalkapallon EM-lopputurnauksessa. Kummaltakaan ei odotettu suuria, mutta niin vain Islanti taisteli hienosti aina puolivälieriin asti. Jotain joukkueelta saattoi loistavan karsintamenestyksen jälkeen odottaakin, mutta että tätä...
Walesillakin puolestaan saattoi ennakkoon olla alkulohkostaan vain rajalliset mahdollisuudet jatkoon - tämä huolimatta suhteellisen kovasta sijoituksesta FIFA-rankingissa, 26. Alkulohkossa vastassa olleiden Englannin (11.), viime vuodet pudotuksessa olleen Venäjän (29.) ja loivasti nousseen Slovakian (24.) olisi luullut olevan kovempikin vastus, mutta toisin kävi.
Olin itse veikannut Walesin taistelevan jatkopaikasta lohkon kakkossijan tai parhaiden kolmosten vertailun ansiosta. Se kuitenkin nappasi lohkovoiton ja edullisemman paikan jatkopelikaaviossa. Ja nyt ollaan jo tässä vaiheessa, ennakkoon kovempia joukkueita on laonnut edestä niin, että paikka jopa EM-finaalissa on hyvinkin mahdollinen.
Wales on turnauksessa osoittanut joukkueena yhtenäisyytensä ja
venymiskykynsä, eikä se ole suinkaan pelkästään maailmantähti Gareth
Balen huikean osaamisen ja esityksen varassa. Keskikentän Aaron Ramsey
ja puolustuksen Ashley Williams (yksi joukkueen neljästä Williamsista!)
ovat olleet joukkueen tärkeitä tukipilareita, joiden varaan
päävalmentaja Chris Coleman on voinut rakentaa tiiviin puolustuspelin. Hyökkäyssuuntaan Wales on ollut kisojen tehokkaimpia joukkueita, laukaisutarkkuutensa valioluokkaa.
Walesin tueksi ennen kisoja julkaisi walesilainen Manic Street Preachers
kannatusbiisin, joka on yhdessä paikalle matkanneiden upeasti laulavien kannattajien kanssa siivittänyt joukkueen pitemmälle kuin monikaan villeissä unelmissaan uskalsi haaveilla.
Wales on seilannut FIFA rankingissa rankassa merenkäynnissä muutamassa vuodessa ääripäissä sijojen 117 (elokuu 2011) ja 8 (lokakuu 2015) välillä. Kuluvan vuosikymmenen hirmunousu on maan kultaisen sukupolven ansiota, kun juuri Bale, Ramsey ja kumppanit ovat nyt olleet parhaimmillaan.
Reilut parikymmentä vuotta sitten maa oli noin 30. sijan huitteilla ja romahti sieltä nopeasti sen vuosikymmenen aallonpohjaan. Seuraavalla vuosikymmenellä nopea nousu ja jälleen yhtä nopea syöksy. Ja jälleen kuluvalla vuosikymmenellä tämänkertaisten huippujensa myötä komeetan lailla parhaille sijoituksilleen. Mutta pelaajamateriaali ja etenkin sen kärki on aina ollut kovin kapea.
Huuhkajille vastaantulija
Muutama vuosi takaperin Huuhkajat pyyhkivät Walesilla lattiaa. Tuolloin mikä tahansa muu tulos kuin voitto Suomi-Wales -otteluista olisi ollut meille suuri pettymys. Historian valossa Suomi oli jyrännyt ohi perinteiseen brittipalloon nojautuneen Walesin (historiatilasto keskinäisistä peleistä lasketaan Suomen eduksi 4-3-1).
"Craig Bellamy is a ****" -chantit raikuivat Olympiastadionin Pohjoiskaarteesta Helsingin pimenevässä lokakuun illassa 2009, kun Huuhkajat nappasivat 2-1 -voiton. Silloin oli kotiyleisöllä hauskaa provosoidessaan alakynnessä olevaa vastustajaa.
Saman vuoden maaliskuussa oli haettu MM-karsintalohkon pisteet Cardiffista 2-0 -lukemin. Tuolloin oli vielä varaa pilkata hassua kymrin kieltä puhuvia vastustajia erityisen eläinrakkaina, vaikka joukkueessa silloinkin pelasi lukuisia Valioliigan, tuon maailman rahakkaimman pääsarjan, pelaajia.
Silloin Tottenhamissa pelannut parikymppinen Gareth Bale oli jo juurtunut maajoukkueeseen, pelattuaan siellä jo useita vuosia. Joukkueen taso ei kuitenkaan häikäissyt. Bellamyn Cardiff-matsin jälkeinen haastattelu varmasti lisäsi löylyä tuohon lokakuun matsiin. "They are not a good side... He is not a good enough player to score..."
Noiden surkeiden aikojen jälkeen sukupolvi on suurelta osin vaihtunut, ja muutamasta edelleen mukana jatkaneista etenkin Bale on niittänyt mainetta maailman kalleimpana pelaajana siirryttyään Real Madridiin maailman kalleimpana pelaajana 2013. Toki mies on myös pelaajana nykyisin maailman parhaita.
Gareth Bale kohtaa tämäniltaisessa ottelussa toisen Realin maailmantähdistä, Cristiano Ronaldon. Nyt pelataan paikasta EM-finaalissa. Belgian kaaduttua viime lauantaina puolivälierässä vastassa on siis Portugali. Ja näissä peleissä ei ratkaise yksittäisten pelaajien tähtistatus, vaan koko joukkueen on noustava oman tasonsa ylärajoille. Todennäköisesti ratkaisu piileekin yksittäisen heikoimman lenkin suorittamisessa. Aaron Ramseyn poissaolo pelikiellon vuoksi lyö ison loven Walesin runkoon, mutta joukkue varmasti taistelee täysillä loppuun asti.
Käy illan välierässä sitten miten tahansa, on Wales ylittänyt aiemman parhaan arvokisasijoituksensa - MM-kisojen puolivälierän vuodelta 1958.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti