Kolmen Ykkösessä pelatun vuoden jälkeen on Sakun tie nyt vienyt uusiin maisemiin, Veikkausliigaan ja uuteen joukkueeseen. KuPS kaappasi Sakun riveihinsä ja tarjoaa uutta haastetta uralle.
JJK-vuosien jälkeen uuden edessä |
Tutussa seurassa Tikkakoskella tupakaverina koko palveluksen ajan asui joukkuetoveri JJK:sta, nyt Ilveksen haaviin uinut Iiro Järvinen. Kesällä harmaisiin astuneet joukkuetoverit pelasivat tiiviisti yhteen niin kentällä kuin maastokeikoillakin. Ja vaikka valtion määrittelemä ohjelma pitkälti ohjasikin tekemistä, jäi jalkapallolle tilaa, ainakin otteluohjelman mukaisina päivinä.
"Intti sotki treenaamista, mutta jotenkin tuntui että pelaaminen sujui melkein paremmin, oli Pasonkin mielestä mulla nousujohteinen kausi. Meinasivat kyllä laittaa minut AUKiin, mutta kävin valittamassa siitä päätöksestä ja niin musta tehtiin viestimies ja selvisin puolella vuodella."
Nyt velvollisuudet on suoritettu ja täyspäiväinen jalkapalloilijan elämä saa jatkua.
Vuoden pelaajaksi
Notts Countyä vastaan kesällä 2013 ensimmäisen kerran JJK:n vaihdosta edustuksen paidassa kentälle päässyt Leppänen debytoi sarjapeleissä seuraavana kesänä Ykkösessä. Ensimmäisten kesien aikana kolhut hieman vaivasivat. Avauskaudella Ykkösessä Saku poti hetken selkäänsä, ja aloituskokoonpanopaikan kauden 2015 alussa saatuaan missasi melkein kolme kuukautta polvivamman takia. Mies oli jo vähitellen alkanut vakiinnuttaa paikkaansa keskikentän pohjalla, ja lopullinen läpimurto tapahtui sitten viime kaudella.
Kaudella 2016 Leppänen oli avauskokoonpanossa vain kahta poikkeusta lukuunottamatta. Elokuinen vieraspeli AC Oulua vastaan jäi väliin metsäleirin vuoksi ja seuraavassa pelissä Kotkassa mies leiriltä päästyään otettiin kentälle toisen puoliajan alkuun vaihdosta.
Keskikentän pohjalla siunaantui JJK:n nopeissa hyökkäyksissä usein paikkoja toiseen tai jopa kolmanteen aaltoon, ja Saku iski tarkasti. Kahdeksan maalia ja kaksi maalisyöttöä, joukkueen maalikuninkuus ja melkoisesti suitsutusta.
"Ei niitä maaleja itse niin ajatellut, sitä vaan yritti tehdä parhaansa kentällä. Ainahan se on kiva maaleja tehdä ja niistä saa lisää itsevarmuutta. Tilanteita tuli aika hyvin ja niistä pääsi pistämään pallon maaliin."
Kauteen lähdettäessä maalitili Ykkösessä oli tyhjä. Uran ensimmäinen maali edustuksen virallisisssa sarjapeleissä oli antanut odottaa itseään. Yllätyksenä tehot sitten tulivat miehelle itselleenkin.
"Ei sitä osannut ennen kautta odottaa että voittaisi maalikuninkuuden ja tulisi valituksi parhaaksi pelaajaksi. Ennen kautta ajattelin, että pari-kolme maalia jos saisin tehtyä. Talvikaudella sitten osuin pari kertaa ja sanoinkin kavereille, että nyt mun maalit on sitten varmaan käytetty tälle kaudelle."
Maalitili aukesi jo kauden toisessa pelissä, ja jatkoa tuli heti seuraavassa. Kauden kuudennessa lapikkaasta lähti sellainen pommi, ettei paremmasta väliä.
"Kyllä se KPV-pelin maali oli makein. Se oli kyllä ihan hieno maali, jälkeenpäin videoltakin nähtynä. Se lähti vähän huonosta asennosta ja leijaili vähän ja tippui justiin sopivasti."
Tuo KPV-maali löytyi myös JJK:n joulukalenterin kolmosluukusta:
"Maaleja on aina kiva tehdä, ja ne antaa aina lisää itsevarmuutta."
Kauden päätteeksi JJK:n parhaan pelaajan palkinto ja kannattajaryhmä Harjun Poikien vuoden pelaaja -pysti löysivät tiensä Leppäsen kainaloon. "Ei niitä osannut odottaa, vaikka kausi menikin hyvin. Kyllä tuntui tosi hyvältä, että fanit arvostivat ja sain vielä yleisöäänestyksenkin palkinnon."
"Mun vahvuudet on varmaan rauhallisuus ja hyvä jalka, molemmat jalat itse asiassa, vaikka vasuria olen vähemmän käyttänyt. Pelikäsitys kanssa, pelissä ei välttämättä tarvii juosta niin paljon, kun osaa ennakoida tilanteet. Fysiikkapuolella on vielä tekemistä, räjähtävyyttä ja suunnanmuutoksia."
Kehityskohteisiin voisi katsomotarkkailija lisätä vielä röyhkeyden, herrasmiespelaaja kun ei paljon kortteja tärkeästä pelipaikastaan huolimatta ole kerännyt.
Saku Leppänen oli isossa roolissa JJK:n keskikentällä |
Harrastukseksi jalkapallo oli pikkupoikana luonnollinen valinta, sillä koko perhe pelasi futista. "Isä, äiti, molemmat isosiskot, kaikki pelasi HuKissa (Huhtasuon Kisa). Kävin myös paljon ulkojäillä, olisin varmasti ollut aika hyvä myös jääkiekossa. Ei vaan ollut varaa harrastaa kaikkea. Jalkapallo sitten jäi lajiksi."
Vuonna 1995 syntynyt Saku aloitti jalkapallon 5-vuotiaana HuKin pari vuotta vanhemman -93 -ikäluokan kanssa, jossa teki tiukkaa pärjätä. Pienen tauon jälkeen hän siirtyi pelaamaan -94-joukkueessa.
"Meillä oli hyvä joukkue silloin -94:ssä. Aki Järvinen valmensi ja joukkueessa oli Järvisen Topi, Aram (Hasanzada), (salibandyn tuore maailmanmestari) Peter Kotilainen, Niko Kiiveri..."
"Parhaita muistoja on junnuajoilta, kun pääsi pelireissuille. Silloin oltiin aina koulumajoituksessa ja väliajat leikittiin hippaa käytävillä. Muistan ekan turnauksen aikanaan Mikkelissä kun HuKin kanssa pelattiin Lokomotivia vastaan."
Vajaan kymmenen vuoden iässä Saku urakoi HuKin riveissä sekä -94 että -95 ikäluokkien joukkueissa. Ysivitosten pelattua ottelun JJK:n vastaavaa joukkuetta vastaan JJK:n valmentaja Mika Järvinen kutsui JJK:n treeneihin ja sillä tiellä oltiinkin sitten pitkään.
"Tuli tehtyä kaikkea, mitä kiellettiin"
Valmentaja-Järvisten ohella junnuvuosiltaan Saku nostaa esiin pari muutakin merkittävää valmentajaa. Mika Etelälahti oli tärkeä valmentajana B:ssä, mutta suurin vaikutus kasvavaan nuoreen oli kenties Tuomo Pietillä, C-ikäluokassa.
"Kun oli sellainen uhmaikäinen, Tuomo oli hyvä käsittelemään ihmisiä. Tuomo opetti jo silloin peliasennoista ja sitä kummalle jalalle syötät, juttuja joihin nykyisinkin panostetaan." Pietin merkitys valmentajana kuulemma korostui myös sen vuoksi, että Saku myöntää olleensa "aika veijari nuorempana, silloin tuli tehtyä melkein kaikenlaista, mitä kiellettiin."
Ensi kuulemalta tuo hämmästyttää, sillä muutaman vuoden miestä seurattua ei aivan ensimmäiseksi tulisi mieleen kutsua häntä kovin suureksi vilperiksi. Melkoisesti mies on teini-iässä sitten näköjään rauhoittunut.
Nykyään Leppänen on itse rauhallisuus niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Kentällä oikea-aikaisesti ja fyysisestikin vääntävä mies pelaa kovaa mutta puhtaasti. Korttitili keskikentän tärkeässä puolustavassa roolissa on pysynyt kovin pienenä.
Paljon yhdessä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin - Iiro Järvinen ja Saku Leppänen |
Taskussa on vuosi sitten hankitut merkonomin paperit, ja vuosi 2016 pyhitettiin jalkapallolle kesäiseen armeijaan lähtöön asti. Vaikka opiskelu kiinnostaa, ei juuri asepalveluksesta vapautunut mies ajattelekaan "ainakaan pariin vuoteen lähteä opiskelemaan", vaan satsaa edelleen täysillä jalkapalloon. Ja tulevalla kaudella aivan uudessa ympäristössä.
Kuluneiden kausien aikana Saku Leppänen otti paikkansa yhtenä JJK:n avainpelaajista. Juha Pasojan koulimana kehitys oli jyrkästi noususuuntaista. Silti tiet erosivat täysosumakauden jälkeen.
"Tykkäsin tosi paljon pelata Pason valmennuksessa, Paso ei korosta yksittäisiä pelaajia, vaan kaikki pelaa ja puolustaa joukkueena. Kellään ei ole lupaa jäädä kävelemään. Itse ainakin tykkään sellaisesta, että kellään ei ole mitään erivapauksia."
Neuvottelut jatkosopimuksesta tyssäsivät monien yllätykseksi pian, vaikka viininpunaisissa olisi ollut luvassa isoa roolia ja paljon peliaikaa. JJK:n tarjoama jatko ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan Saku päätti lähteä uusiin haasteisiin ja ottamaan uutta lisävauhtia uralla.
Kaksikymmentäyksivuotiaan palloilijan koti on nyt Kuopiossa. "Edessä on uudet paikat ja ympäristöt, ja uudet haasteet. Nyt pääsee taas näyttämään omaa osaamista uudessa ympäristössä."
Kuopion Keskuskentän kotiareenalla pelialustana on keinonurmi. Suosikkialustakseen Saku tunnustaa silti tuoksuvan nurmen. "Märkä luonnonnurmi on paras silloin, kun se on kunnossa. Hyvä tekonurmikin käy, siinä on helpompi syöttää kuin huonolla nurmella, ei tule sellaisia ihmepomppuja kuin nurmella. Itse tykkään pienestä sateesta, silloin pallo liikkuu hyvin. Sade tuo vielä lisää asennetta, kun silloin voi vetää kunnon liukutaklauksia", mies naurahtaa.
Honsu soitti
"Kauden jälkeen Honsu (KuPSin uusi päävalmentaja Jani Honkavaara) soitti ja kysyi mun kiinnostusta. Kävin tutustumassa ja siellä esittelivät ympäristöä, ja päädyin sitten Kuopioon. Valmentaja halusi mut ja haluaa nuoria ja suomalaisia pelaajia sinne. Kuopiossakin ollaan niitä ulkomaan arpoja ostettu. En usko, että nyt ainakaan Honsu niitä haluaa. Päätin, että lähden katsomaan millaista maailmanmeno siellä on.""
Muitakin kyselijöitä hyvin sujuneen kauden jälkeen oli, mutta KuPSin uudet kuviot uusine pää- , kakkos- ja fysiikkavalmentajineen houkuttivat. Ja Honkavaaran myötä savolaisten pelaajahankintalinja näyttää myös muuttuneen, ainakin toistaiseksi, tämän talven aikana kotimaiseen suuntaan.
"Halusin itsenäistyä. Oon koko ajan asunut kotona porukoilla ja tässä vaiheessa sitä haluaa itsenäistyä eikä asua enää 22-vuotiaana porukoiden luona. Nyt oli hyvä lähteä. Ei mun kannata tässä vaiheessa vielä niin rahaa miettiä. Tärkeintä on paikka kehittyä ja uusi asuinympäristö."
"Maisemanmuutos voi tehdä pääkopalle hyvää"
Ari Lahden KuPSissa tausta-asiat näyttävät loksahtaneen kohdalleen, ja Saku lähtee innolla valtaamaan itselleen roolia keltapaitojen miehistössä. KuPS-kannattajien mielestä keskikentän pohjalle kaivataan vielä lisää kokeneita pelaajia. Saku aikoo kuitenkin kiilata pelaavaan kokoonpanoon. Näyttöpaikkoja on valmennuksen taholta luvattu.
"Kun Honsun kanssa juttelin, keskikentän pohjalla pitäisi tilaisuuksia ja vastuuta olla luvassa, sillä sinne on kai mun lisäksi 1-2 pelaajaa. Se on ihan itsestä kiinni. Ei siellä kukaan koko aikaa pysty pelaamaan niin kuin Ykkösessä, liigassa on enemmän pelejä. Se on ihan itsestä kiinni, miten hyvin pelaa ja treenaa. Peliaika ja pelaaminen on se mikä loppupeleissä kehittää."
Asunnot ja muut on järjestetty seuran puolelta valmiiksi. "Joo, kaikki on järjestetty, asunnostakaan ei tarvinnut murehtia, asuntokin ihan keskustasta, ei ole pitkä matka stadionillekaan. Ihan hyvillä mielin lähden sinne, vaikka en oo ikinä muuten Kuopiossa käynyt muuten kuin pelaamassa. Pelaajistakaan en tunne vielä muuten kuin että olen pelannut niitä vastaan. Kaikki on sillä lailla uutta."
"Kaikki luulee, että rahan takia lähtee, mutta ei se pelkästään rahasta ole kiinni. Ei sitä vielä tässä vaiheessa kannata sitä rahaa niin paljon miettiä, kun et sä kumminkaan tässä vaiheessa pääse jalkapallolla Suomessa rikastumaan. Omasta mielestä Kuopiossa on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Maisemanmuutos voi tehdä pääkopalle hyvää. Jyväskylässä on niin kauan asunut, nyt joutuu uudessa ympäristössä antamaan aina kaikkensa. Hyvillä mielin lähden."
A-junnujen mitalit huippuhetkiä
Hienoja saavutuksia löytyy JJK:n A-junioriajoilta muutaman vuoden takaa. "Voitettiin A:n Suomen mestaruus, olin silloin vielä B-ikäinen, ja seuraavana vuonna kun olin nuorempi A-junnu voitettiin hopeaa, kun olin itse nuorempaa A:ta".
Junnuvuosilta kaikki junnuturnaukset, Espanja 6-luokalla, Bromman kutsuturnaus, Suomenmestaruusmitalit, eka kerta Notts Countyä vastaan (miesten peli)
Ammattilaisuus nousi vakavammin ajatuksiin juuri B-juniori-ikäisenä, kun Saku alkoi pelata JJK:n A-nuorten riveissä. "Pikkupojasta se on ollut haaveena, mutta eihän silloin vaikka 15-vuotiaana osannut ajatella, että sitä pystyisi oikeasti tekemään. Mutta kun on jaksanut treenata, ja se on ollut hauskaa!"
"Oltiin aina päivät pitkät kentällä poikien kanssa, Tammisen Eero, Mannisen Aatu ja Severi Vielma, ja nyt sen huomaa, että ne, jotka treenasi silloin eniten, on myös pärjänneetkin parhaiten. Pelattiin aina vanhempien kavereiden kanssa, nuoremmat vastaan vanhemmat. Sitten kun minut ja Tammisen Eero nostettiin B-junnuna A:n mukaan, alkoi tuntua, että siitä voisi tullakin jotain, tästä voisi saada ammatinkin."
Tärkeitä tapahtumia matkalla juniorikentiltä nyt jo Veikkausliigaan vieneellä kehityspolulla nousee mieleen muutama: "Junnuvuosilta kaikki ulkomaan turnaukset, Espanjassa oltiin viikon leirillä, kun olin varmaan kutosluokalla. Samoin Ruotsissa Bromman kutsuturnaus. Ja tietenkin A:n SM-mitalit ja se Notts County -matsi."
"Tottakai maajoukkueessa olis kiva joskus pelata. En ole ollut missään junnumaajoukkueissa niin kuin läheisimmistä kavereista Iiro (Järvinen), Roope (Robert Taylor) ja Tammisen Eero on olleet. Heidän kanssaan on tullut paljon näistä jutuista juteltu. Ulkomaan kentillekin olisi kiva joskus päästä. Mutta ei se ole vielä niin oleellista, kun vasta ensimmäinen kausi tulee Veikkausliigassa. Ruotsi olisi kyllä sitten hyvä paikka ponnistaa eteenpäin."
"Nuorena suosikkipelaaja oli oikea Ronaldo, sitten tykkäsin Beckhamista. Ja Cristiano Ronaldo aina ManU-ajoista asti." Suosikkipelaajistakin voi jo päätellä miehen suosikkijoukkueen: Real Madrid.
"Olis kiva pelata Neymarin kanssa"
Kuinka sitten nuori sinkkumies käyttää aikansa futiskentän ulkopuolella?
"Kavereiden kanssa ja yksinkin pleikkaria pelaten, FIFAa ja sotapelejä enimmäkseen. Paljon kuuntelen myös musiikkia ja käyn mielelläni salilla vapaa-ajallakin treenaamassa. Ei mulla mitään erityistä suosikkia musiikin puolella ole, ihan fiiliksen mukaan."
"Neymar kuulemma pelaa CS:ää (Counter Strike) netissä, joten pitää varmaan hankkia kone, jotta vois pelata sen kanssa. Tähän asti olen pelannut vain pleikkarilla."
Hyvillä mielin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti